Ajankohtaista

 

Seuraavat kaikille jäsenille avoimet hallituksen kokoukset

Piirin syyskokous
17.11.2018

 

Syksyn tapahtumia:

Seurakuntavaalit
ennakkoäänestys
6.-10.11.2018
vaalipäivä 18.11.2018


 




Löydät uusimpia blogitekstejä osoitteista (klikkaa nimeä):

Marilla Kortesalmi

Terhi Sakara

 

Marilla Kortesalmi - 25.11.2015

Rehellisyys maan perii tai siis rehellisyys tuottaa perittävää

 

                                                                   [kuva täältä]

Miksi rehellisyyttä? Jos kukaan ei vahdi maksua, kannattaako maksaa?
Kannattaa. Sillä rehelliset rikastuvat. Koska talous perustuu luottamukseen. 

On kaunis ajatus, että pankeissa on talletustamme määrää vastaava
summa rahaa. Että halutessamme voimme muuttaa pankkitilin saldon
käteiseksi rahaksi. Emme voi. 

Pankeissa oleva omaisuus ei perustu kokonaan käsinkosketeltavaan
omaisuuteen. Yritysten taseessa oleva omaisuus ei sekään muodostu
kokonaan konkreettisista hyödykkeistä. Ja mikä hassuinta; meidän
palkka ei määräydy puhtaasti sen perusteella, kuinka arvokkaita olemme
organisaatiolle. Tai julkisella sektorilla: mikä on meidän kansantuotteen
kasvulle tuottamamme lisä. (Jos sellainen pystyttäisiin edes laskemaan).

Kaikki perustuu luottamukseen. 

Luotamme yhteiskuntaan (ja EU:uun), että 
käteinen raha toimii vaihdon välineenä

Me luotamme pankkiin, että se halutessamme antaa meille käteistä rahaa. 

Pankki luottaa meihin, että maksamme lainat sovitusti.

Työnantaja luottaa siihen, että teemme sovitun työpanoksen. Me luotamme
työnantajaan, että saamme siitä sovitun korvauksen. 

Kaikki nämä suhteet vaativat luottamusta. Toki epäluottamustilanteet on aika
hyvin sanktioitu. 

Mutta luotamme myös siihen, että olemme luottamuksen arvoisia. Ja että
arvoomme luotetaan. (Tämän takia korkeaan luottamuspääomaan
perustuvat toimet (poliitikot) vaativat erityistä luottamuksenarvoisuutta.)

Loppujen lopuksi yhteisö määrittelee luotettavuuden rajat. Näissä
heijastuu arvot ja arvostukset. Ja loppujen lopuksi meidän arvomme
(=palkan määrä) on seurausta yhteiskunnan arvoista ja
luottamuksen määrästä. 

Tämän takia epärehellisten yhteiskuntien kansantuote on matala.
Rehellisyys kasvattaa sitä.
 Mutta vain tiettyyn rajaan asti. BKT:n
saavuttaessa vakiintuneen tason, byrokratia pakottaa rehellisyyteen
sanktioilla. Keskinäisen rehellisyyden merkitys vähenee. 

Helposti ajattelisi, että kyseessä on aaltoliike. Rehellistä toimintaa
- talouskasvua - sopimusyhteiskunta - toimintaa - sanktioita - 
henkilökohtainen rehellisyys vähenee -  talouskasvu hidastuu- jne. 

Missähän aallonkohdassa Suomi tällä hetkellä on.

 

 

 
Marilla Kortesalmi - 20.11.2015
 

Yksityiskohta elämästä, Chopin

 
Chopin ei ole hissimusiikkia. Chopin on täynnä tunnetta. Perjantaina
väsyneenä viikon jälkeen Chopin on kerta kaikkiaan liikaa. 

Lauantaiaamuna on tilanne kuitenkin aivan toinen. Silloin kuulevat
korvat vastaanottavat vähän puolihuolimattomasti aukijääneestä
radiosta tarkoin valikoituja esimerkkejä nokturneista. Jokusen aika
sitten kesäloman alkaessa aloitin vuosittaisen siivouksen. Tiesin,
että tulossa oli päivien urakka ja päätin, että nyt on se hetki elämässä,
että kuuntelen kaikki Chopinin nokturnit läpi. Ne ovat nimittäin vähän
tylsiä verrattuna preludien ja etydien räväkkyyteen.

Nokturnit ovat siivousmusiikkia parhaimmillaan.

Chopin sävelsi hienovaraista musiikkia täyteen nyansseja ja värejä.
Mutkikkaita fraseerauksia, avauksia ja purkuja ja valepurkuja.
Chopinin pianomusiikki on musiikillisen kerronnan ultimaattumi.
Sen jälkeen ollaan liuttu eri suuntiin, mutta ei ylemmäksi. 

Verratkaapa nyt näitä kahta, fantasia impromptu ja John Williams.
Varmasti genressään hyvä tuo jälkimmäinen. Mutta se ei ole kokonaisuus,
jossa on alku ja loppu, ja jonka keskellä tapahtuu jotakin
hengästyttävän kaunista. 

Chopin oli taitava pianisti ja säveltäjä. Taito näyttäytyy täydellisyytenä.
Se on jonkin asian niin hyvää hallintaa, että yksityiskohdat erottuvat
kirkkaina juuri oikeissa paikoissa. Oli kyse sitten säveltäjästä tai
soittajasta. Taidon puute näkyy siinä, että yksityiskohtia ei ole. Mennään vain. 
"Balskorna, Helene Schjerfbeck, 1882" by Helene Schjerfbeck - Sotheby's.
Licensed under PD-US via Wikipedia 

(Tämä kuva on täynnä yksityiskohtia ja vivahteita. Taitoa. )

Nykyisin taito on muualla. Olemme taitavia teknologian hyödyntämisessä.
Työn ja perheen yhteensovittamisessa. Hyvinvointiyhteiskunnan
puolustamisessa. Uusia Chopineja emme osaa synnyttää. 

Marilla Kortesalmi
- 19.11.2015

Tarkoitus pyhittää keinot, ei saisi

 

Vajaa viikko Pariisin tapahtumista. Vieläkin vaikea käsittää.
Täysin mahdotonta hyväksyä. 


Kaksi lähestymistä. 

Yhteisö ennen yksilöä. Kaikkialla ja kaikille yksilö ei ole yhteisöä tärkeämpi.
Usein tämä jako vedetään lännen ja idän välille. Se voidaan vetää
Euroopassa myös ajallisesti. Ennen Suomessakin yhteisön hyvinvointi riitti
perusteluksi sille, että yksilön oikeudet kärsivät. Esimerkkinä vaikkapa
vanhimman pojan perimysasema sisarusten kustannuksella
(jolla turvattiin elinkelpoiset tilakoot). 

Vielä nytkin hetkittäin yhteisön hyvinvoinnilla perusteella loukataan
yksilön oikeuksia, kunniamurhat esimerkkinä. Meille nykyajassa eläville
länsimaisessa yhteisössä kasvaneille nämä ovat yhtä hyväksymättömiä. 
Sata vuotta sitten tai tuhat kilometriä itään olisimme ehkä ymmärtäneet 
hieman, tuskin hyväksyneet. Meidän ymmärrys ja hyväksyntä ei
kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että näin ajatellaan ja sen mukaisesti
toimitaan. Muualla, ei Suomessa. 

Isis perustelee Pariisin terroritekoja 'oikeutettuna hyökkäyksenä'
vääräuskoisia vastaan. Oikea uskon yhteisön edun nimissä tapetaan
yksilön oikeudet. Ja siinä sivussa yksilökin.

Toinen selitys on haastavampi. Tarkoitus pyhittää keinot. Isisille
epävarmuuden, toivottomuuden ja eripuran lietsominen
Eurooppaan on niin tärkeä tavoite, että mitkä tahansa keinot ovat
oikeutettuja. Jopa viattomien ihmisten tappaminen. 

Isis on ääriesimerkki. Pariisi ei toivottavasti toistu. Loppujen lopuksi
Pariisissa on kyse sodasta, ei normaalitilanteesta. 

Mutta tämäntyyppiset ilmiöt on nähtävissä. Ja toisin kuin kunniamurhissa,
tarkoitus pyhittää keinot hyvin usein meidän nykyhetken länsimaisten
ihmisten käyttäytymisessä. Esimerkkejä:

-Itsenäisyyspäivämellakoissa rikotut ikkunat . Eivät kaupat ole mitään
kostamisen arvoista tehneet. Mellakoitsijoiden halusivat näyttävyyttä
viestilleen. 

-Ajetaan huolettomasti. Koska huvittaa. Koska kiire. En viittaa tässä
todella ikäviin suojatiellä yliajamisiin. Mutta olen törmännyt todella
erikoisiin 'risteyksessä rinnalle ja oikealta ohi' tilanteisiin.

Tai

-lautakunnan ei-julkisista kokoukset ja materiaalit levitetään julkisuuteen.
Koska oma ajatus on julkisuuslakeja tärkeämpi.

 
Marilla Kortesalmi - !8.11.2015

Budjettivaltuusto 161115

 
Budjetti on lukuja. Budjetti on tekstiä. Lukujen ja tekstien takana on paljon jo tehtyä
ja vielä tekemätöntä työtä.

Suomen taloustilanne on kurja. BKTn kasvu on meillä euroalueen surkeinta.
Toiminnan on muututtava. Jokainen suomalainen, niin palkansaaja kuin
kaupunki, joutuu miettimään, mitä voi tehdä toisin. Kaupungin budjetti
pitää sisällään sekä muutosta, mutta kertoo myös siitä potentiaalista, mitä
kaupungilla on käytössään.
  Toimimalla teksti muuttuu teoiksi.


Muutama esimerkki. Kirjaus: Hämeenkylän koulussa havaituille
sisäilmaongelmille etsitään vuoden 2016 kuluessa kestävä ratkaisu. Käytännössä
tämä tarkoittaa sitä, että koulu tutkitaan rakenteita myöten, ja tutkimus
alkaa vuoden vaihteessa
 Puolet koulun toiminnasta suljetaan tutkimusten ajaksi.
Tämä tuo paljon epämukavuutta ja erikoisjärjestelyjä,
  konkreettisia muutoksia o
pettajien ja oppilaiden työskentelyssä. Tutkimusten nopea aloittaminen on
kuitenkin välttämätöntä.
  Ilman niitä koulun sisäilmaongelmiin on mahdotonta puuttua. 


Toinen esimerkki varhaiskasvatuksesta. Budjettikirja kertoo, että Vantaalla on
v.2016 10 140 kunnallisessa päivähoidossa olevaa lasta, joita hoitaa 1940 vakituista
ja 81 määräaikaista hoitajaa. 
Käyttömenot ovat 8857 € / lapsi. 


Näiden lukujen takana on paljon systemaattista kehitystyötä, esimerkkinä lasten
pitkät kesälomat, ja palvelumuotoilua, esimerkkinä kerhotoiminta. Vantaalla
panostetaan varhaiskasvatuksen laatuun. Laatu näkyy pätevinä lastentarhanopettajina
ja pienryhmätyöskentelynä. Laatua on myös sujuvat ja joustavat tilat, joissa
kuravaatteet kuivuu, ruokailu on viihtyisää ja pihat virikkeellisiä
. Päiväkotien
suunnittelun yhteistyötä tulee ehdottomasti jatkaa tilakeskuksen kanssa. 


Varhaiskasvatuksen laatu näkyy myös siinä, että Vantaa panostaa erityislasten
tarpeisiin
. Vantaalla eristyislastentarhan opettajien ja avustajien palkkoihin
käytettiin v 2014 6,9 miljoonaa. Helsingissä 7,6 miljoonaa. Eli käytämme tähän
rahaa lähes Helsingin verran. Päiväkoti-ikäisiä lapsia Vantaalla on kolmannes
Helsingin määrästä. 


Nämä kannattaa muistaa, kun puhutaan päivähoidon laadusta.     

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus tarkoittaa, että jokaisella vantaalaisella
lapsella on oikeus päivähoitoon 20 tuntia viikossa. Suoraan leikkaus näkyy niillä
lapsilla, joilla on toinen vanhempi kotona hoitamassa perheen muita lapsia. Tässä
taloudellisessa tilanteessa 
 muutos on välttämätön. Vantaalla tämä onnistuu, kiitos
jo pitkään perheiden kanssa yhdessä tehdyn palvelumuotoilun ja hyvin toimivan kerhotoiminnan.
 


Kerhotoiminta löytyy budjettikirjasta myös perusopetuksessa. Strateginen päämäärä
vuosille 16-19 on 'oppimisympäristön kehittäminen ja laajentaminen yhteistyössä
muiden koulujen ja toimijoiden kanssa. ' Käytännössä tämä on tuonut pilottina
Korson alueella koululaisille lisää kerhovaihtoehtoja ja harrastusmahdollisuuden kerhopalkissa koulupäivän yhteydessä
. Tämä yhdistää koulupäivää ja tuo iltoihin
perheen yhteistä aikaa. 


Arvoisa puheenjohtaja, budjettikirja on annettu lupaus. Niiden takana on paljon
tehtyä työtä. Henkilökohtaisesti toivon, että teksti rakentamisen laadunvarmistuksen
toimenpiteistä: 
  'valvontasuunnitelman ja erityisesti työmaan kosteudenhallinta-
menetelmiä kehitetään ja hyviä käytäntöjä vakiinnutetaan kaikkiin hankkeisiin' näkyy
kaupunkilaisille terveinä ja turvallisina tiloina. 

 
 
Marilla Kortesalmi - 27.4.2015

Kaikki pitävät vaaleista (klikkaa linkkiä)

Tapani Mäkinen - 2.4.2015

Rakennetulle ympäristölle oma ministeriö (klikkaa linkkiä)


Tapani Mäkinen - 1.4.2015

Tehokkaampaa asuntopolitiikkaa (klikkaa linkkiä)


Jan Edelmann - 30.3.2015

Lapsia ja nuoria on kannustettava uuden luontiin ja yrittämään (klikkaa linkkiä)


Jan Edelmann - 28.3.2015

Eläkkeiden verotus vaatii oikeudenmukaisuutta (klikkaa linkkiä)

Tapani Mäkinen - 27.3.2015

Strateginen hallitusohjelma edellyttää uudistuksia hallituksen työskentelyyn (klikkaa linkkiä)


Jan Edelmann - 27.3.2015

Yrityksiä on kannustettava palkkaamaan ikääntyviä (klikkaa linkkiä)

Tapani Mäkinen - 26.3.2015

Subjektiivista päivähoito-oikeutta pitää rajoittaa (klikkaa linkkiä)

 

Jan Edelmann - 26.3.2015

Suomea on johdettava kuin yritystä (klikkaa linkkiä)


Jan Edelmann - 21.3.2015

Valtiovarainministeriö nosti kissan pöydälle (klikkaa linkkiä)


Tapani Mäkinen - 14.3.2015

Asiaa rakenteista (klikkaa linkkiä)


Jan Edelmann - 13.3.2015

Valtion takaukset käyttöön heti yrityslainoihin (klikkaa linkkiä)


Jan Edelmann - 26.2.2015

Neljä vuotta saamatta aikaan mitään (klikkaa linkkiä)


Jan Edelmann - 21.2.2015

Jos kaikki poliitikot pitäisivät lupauksensa, Suomi olisi aivan erilainen paikka asua ja elää (Klikkaa linkkiä)


Marilla Kortesalmi - 19.2.2015

Kaupunkien rajaa ja rajasopua (klikkaa linkkiä)


Tapani Mäkinen - 17.2.2015

Normitalkoilla työtä ja kasvua (Klikkaa linkkiä)


Marilla Kortesalmi - 15.2.2015

Tekemistä - jakamista - kehittämistä - oppimista (Klikkaa linkkiä)


Jan Edelmann - 12.2.2015

Maksuperusteinen ALV helpottamaan yrittäjien elämää (Klikkaa linkkiä)


Tapani Mäkinen - 11.2.2015

Voitto se on pienikin voitto! (Klikkaa linkkiä)


Jan Edelmann - 2.2.2015

Eduskunta kaipaa kipeästi liiketoimintaosaamista (Klikkaa linkkiä)


Tapani Mäkinen - 27.1.2015

Vähemmän hallintoa vai metropolihallintoa (Klikkaa linkkiä)
 
Jan Edelmann - 10.1.2015

Kannustinloukot osa2 - Ansiosidonnainen päiväraha (Klikkaa linkkiä)


Marilla Kortesalmi - 4.1.2015

Ajan, kasvun ja massan laatua (Klikkaa linkkiä)


Jan Edelmann - 31.12.2014

Kannustinloukot osa1 - Tekemällä töitä menettää työttömyyskorvaukset (?) (Klikkaa linkkiä)
(Varoitus sisältää kapulakieltä)


Jan Edelmann - 7.12.2014

Byrokratia tappaa bisneksen (Klikkaa linkkiä)


Jan Edelmann - 19.11.2014

Vanhemmuuden kustannukset (Klikkaa linkkiä)


Julkaistu Vantaan sanomissa 19.11.2014

Konserniohjauksesta ei saa tehdä virkamiesten vallankäytön jatketta (Klikkaa linkkiä)


”Hirvaskoski ja Wallenius vaativat mielipidekirjoituksessaan (VS 8.11.) tiukempaa konsernijohtamista valtuustolta. Olen samaa ja eri mieltä.

Konserniohjaus on periaatteessa hyvä asia – omistaja määrittelee millaisia linjauksia konsernin yhtiöt noudattavat. Mutta se ei ole ongelmatonta.
Konserniohjeesta on tullut ennemmin virkamiesten vallankäytön kuin aito strateginen ohjausväline. Virkakoneisto suojelee tiukasti nykyistä
mallia – tiedostamattaan tai täysin tiedostaen.

Yhtiöiden hallitukset kaipaavat vankempaa liiketaloudellista erityisosaamista, kokemusta ja kykyä ajatella yhtiöiden kautta vantaalaisten parasta.
Yhtiöiden hallitusten on pystyttävä analyyttiseen ja faktapohjaiseen päätöksentekoon ja jätettävä poliittiset intohimot valtuustoon. Yhtiöille on taattava
niin ulkoinen kuin sisäinen työrauha niille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Väitän, että Vantaa menestyisi paremmin, mikäli valtuusto antaisi virkakoneistolle määräyksen ottaa mallia tytäryhtiöissä tehokkaiksi havaituista
toimintamalleista ja lopettaa yhtiön sisäisiin asioihin puuttuminen. Ei ole oikein, että virheinvestointeja ja tehottomuuden kustannuksia jyvitetään
eteenpäin tytäryhtiölle palvelumaksuihin kätkettyinä.

Yhtiöille on jätettävä tilaa sille, että toimintatavat rikkovat totuttuja normeja ja mahdollistavat ylivertaisia tuloksia aiempaan verrattuna. Sen sijaan
virkamiehille ei pidä antaa yhtään nykyistä enempää valtaa tai sen tunnetta yhtiöiden sisällä – jota niillä ei osakeyhtiölain mukaan edes ole.

Tytäryhtiöille asetettavat tavoitteet on syytä pitää korkealla, mutta jos sitä tai tätä ei voida tehdä konserniohjeeseen vedoten, yhtälöstä tulee mahdoton.

Nykyistä tiukemman konserniohjauksen olosuhteissa yksikään konserniyhtiö ei pysty uudistumaan ja tuomaan säästöjä Vantaalle. Tuolloin meillä olisi
tytäryhtiöissä nukkehallitukset ja yhtiöitä tosiasiallisesti ohjaisivat virkamiehet. Ja tulokset olisivat sen mukaisia.

KTT Jan Edelmann, Vantaa
Eduskuntavaaliehdokas (kok)”

Tapani Mäkinen - 14.11.2014

Malmin lentokentän uhraamiseen ei perusteita (Klikkaa linkkiä)


Jan Edelmann - 9.11.2014

Yrityksiä kannustettava luomaan kasvua (Klikkaa linkkiä)


Marilla Kortesalmi - 23.10.2014

Kuka asuttaa asunnottoman? (Klikkaa linkkiä)


Tapani
Mäkinen - 7.10.2014

Sosialisoiko sote-uudistus Suomen (Klikkaa linkkiä)


Marilla Kortesalmi - 18.9.2014

Terveyserot alas, kustannukset alas, tyytyväisyys ylös: there is a mission (Klikkaa linkkiä)


Tapani Mäkinen - 5.9.2014
Poliitikot ja rohkelikot (Klikkaa linkkiä)


Tapani Mäkinen - 5.6.2014

Ympäristönsuojelulaki uusiksi - lupaprosesseja vielä joudutettava (klikkaa linkkiä)



Marilla Kortesalmi - blogikirjoitus 17.4.2014

Kouluissa opittiin viihtymään ja oppimaan (klikkaa linkkiä)



Vantaan Sanomien artikkeli 14.4.2014

Tapani Mäkinen eurovaaleihin - "Uusmaalaisuus näkyy kampanjassa (klikkaa linkkiä)

Kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok) lähtee ehdolle eu-vaaleihin.
Mäkinen perustelee ehdokkuuttaan halulla käyttää kotimaassa kertuneen osaamisensa hyödyksi eu-pralamentissa.
- Olen ollut politiikassa mukana pitkään sekä valtakunnallisella että kunnallisella tasolla. Väitän tietäväni
miten päätökset EU:ssa vaikuttavat kotimaan politiikkaan, sanoo Mäkinen.

Mäkinen on ollut eduskunnassa vuodesta 2007 ja lisäksi reilun vuoden pätkän 2003-2004.
Kokoomuksella ei ole ollut aiemmin eurovaaliehdokasta Vantaalta.

Jos kokoomuksen puoluehallitus nimeää tiistaina sekä Mäkisen että Carolina Nysténin ehdokkaiksi,
kokoomuksen eurovaalilista tulee täyteen.

- Kun kokoomuksen puheenjohtaja ja puoluesihteeri vetosivat ehdokkuuteeni puolesta, katsoin, että huolimatta,
lyhyestä kampanja-ajasta ehdokkuus tuntuu järkevältä. Olen profiililtani uusmaalainen, pääkaupunkiseudulta.
Se näkyy kampanjassani, Mäkinen sanoo

Mäkisen lisäksi Uudeltamaalta kokoomuksen listoilla ovat espoolaiset Alexander Stubb ja Pia Kauma sekä porvoolainen Thai Quach.

 

 
Korson Kokoomuksen aprillipila 1.4.2014

Korsosta oma kuningaskunta


Korson kokoomus on päättänyt kevätkokouksessaan 27.3.2014 lähteä ajamaan kansanäänestystä jossa päätetään Korson
itsenäistymisestä omaksi Korson kuningaskunnaksi. Jo pidemmän aikaa on Korsossa asukkaiden kesken liikkunut keskustelua
oman kuningaskunnan perustamisesta. Myös Korson Kokoomukseen on oltu yhteydessä useammalta taholta asiaan liittyen.
Koska Korson Kokoomus pitää tärkeimpänä asianaan ajaa Korson asukkaiden etua, Korson Kokoomus on päättänyt toimia
Korson asukkaiden toiveiden mukaisesti ja järjestää kansanäänestyksen kuningaskunnan perustamisesta. Äänestys järjestetään
vielä tämän kevään aikana. Äänestyskelpoisia ovat kaikki Korsossa kirjoilla olevat asukkaat sekä kaikki myönteisesti Korson
kuningaskuntaan suhtautuvat ulkopaikkakuntalaiset. Äänestyksen yhteydessä äänestetään myös Vantaalaisen kansanedustaja
Tapani Mäkisen nimittämisestä Korson kuningaskunnan hallitsijaksi.

Korson Kokoomus ottaa vastaan ehdotuksia Korson omasta lipusta ja kansallislaulusta. Vahva ehdokas kansallislauluksi on
Korson markkinoillakin yhteislauluna kajahtanut Suvivirsi.

Hankkeeseen myötämielisesti suhtautuvat voivat osoittaa tukensa käyttämällä Korson kuningaskunta t-paitaa.
Niitä voi tilata osoitteesta www.korsonkuningaskunta.fi

 


Julkaistu Vantaan Sanomissa 11.9.2013, s.18. osiossa Lukijalta

Ei veronkorotuksille, kyllä Vantaan uudistumiselle

Vihreiden valtuutetut Norrena ja Aura esittivät kirjoituksessaan (VS 31.8.), että vantaalaiset "haluavat veronkorotusta". Aika moni vantaalainen olisi varmasti ollut kysyttäessä toista mieltä. Verojen korotukset palvelujen säilyttämiseksi
eivät toimi kuin hetken - tämä on nähty niin monessa veroprosenttia korottaneessa kunnassa. Pian veronkorotuksia
vaaditaan lisää, kun menot vain jatkavat kasvuaan. Veronkorotuksille on kuitenkin olemassa vaihtoehtoja.
Yksi niistä on toiminnan järkeistäminen ja uudistaminen. Veroeurojen tuottavuutta voidaan lisätä esimerkiksi parantamalla toimintatapoja, työmenetelmiä ja palveluprosesseja.
Järkeistys- ja uudistustoimet voidaan tähdätä aikasäästöihin ja asiakkaiden näkökulmasta aikaisempaa helpommin
järjestettyihin palveluihin. Kallis palvelutuotanto on monen tekijän summa. Joskus on kyse turhasta byrokratiasta, asiakkaiden (!) riittämättömästä
ymmärryksestä, huonosti toimivista tietojärjestelmistä tai vain tavasta toimia kuten aina ennenkin on toimittu. Vantaan poliitikkojen ja virkamiesten olisi veronkorotuskeskustelun sijaan keskityttävä esimerkiksi siihen, miten tuottaa
palveluita innovatiivisesti, mistä löytää parhaat kehityskohteet ja uusia ratkaisuja perkaamalla läpi nykyiset toimintatavat,
prosessit ja hankintasopimukset. Olisi vähennettävä byrokratiaa, selätettävä työttömyys, luotava kaupungista aidosti kansainvälinen sekä houkuteltava Vantaalle tulevia maailman parhaita yrityksiä ja helpotettava yrittäjien arkea ja niin edelleen.

KTT Jan Edelmann
varavaltuutettu (kok) Korso

Kokoomusuutiset